Kylpyhuoneremontti voi sisältää kylpyhuoneen uusimista, korjaamista tai huoltamista. Tällä sivulla tietoa kylpyhuoneremonteista, niiden tekijöistä ja lainsäädännöstä.
Kylpyhuoneremontti on ammattitaitoa ja kokemusta vaativimpia remontteja, jossa on laajimmillaan hallittava kaikki remontin osa-alueet (LVIS=lämpö, vesi, ilmastointi ja sähkö). Myös kustannuksiltaan kylpyhuoneremontti saattaa hyvinkin olla kalleimpia. Kylpyhuoneremontissa tulisikin panostaa suunnittelussa käytettävyyteen, esteettisyyteen ja turvallisuuteen. Remontti voi yksinkertaisimmillaan sisältää esimerkiksi kylpyammeen, hanan tai lavuaarin uusimista. Estetiikka ja hygienia ovat myös olennaisia asioita kylpyhuoneremontissa. Taloyhtiössä olevan asunnon kylpyhuoneremontissa tulee ottaa myös huomioon lainsäädäntö, koska ilmoitusvelvollisuus taloyhtiölle ja isännöitsijälle tässä remonttityypissä on ehdoton.
Yleisiä tärkeitä suuren tai pienen kylpyhuoneremontin valmistelu- ja toteutustoimenpideitä ovat: budjetointi (budjettihaarukan luominen) hankesuunnittelu, kilpailuttaminen ja vertailu (tekijän hinta/laatu ja takuu).
Lainsäädäntö (Kotitalousvähennys ja asunto-osakeyhtiölaki)
Kotitalousvähennys kylpyhuoneremontissa
- Verohallinnon mukaan kylpyhuoneremontin työn kustannukset saa osittain vähentää veroista.
- Palkatun työntekijän palkasta ja palkan sivukuluista saa vähentää 30 prosenttia.
- Ennakkoperintärekisteriin merkityn yrityksen, yrittäjän tai yleishyödyllisen yhteisön tekemän keittiöremontin laskussa olevasta työstä tai työkorvauksesta saa vähentää 60 prosenttia, joka on työn tekemisestä maksettu korvaus, joka ei ole luonteeltaan palkkaa
- Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, ei kotitalouskohtainen: puolisot voivat saada vähennyksen erikseen, jos heillä on riittävästi vähennettäviä kustannuksia
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 3000 euroa vuodessa per henkilö (omavastuu vuodessa 100 euroa) ja vähennys tehdään verovelvollisen veroista.
Vähennykseen oikeuttavat: tavanomaiset kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Tavanomainen työ on normaali työ, joka tehdään kodin- ja siellä asuvien henkilöiden hyväksi.
Lisätietoa Verohallinnon sivuilta (ks linkit) sekä Verohallinnon ohjeesta kotitalousvähennykseen
Asunto-osakeyhtiölaki
Asunto-osakeyhtiölain 4 luvussa säädetään kunnossapitovastuun jakautumisesta taloyhtiön ja osakkeenomistajien välillä. Sama luku koskee kunnossapito- ja muutostöitä.
- Osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat (3§)
- Osakkeenomistajalla on oikeus tehdä huoneistossa kunnossapito- ja muutostöitä. Osakkeenomistajan tulee kuitenkin ilmoittaa kirjallisesti etukäteen hallitukselle tai isännöitsijälle sellaisesta työstä, joka voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan taikka yhtiön tai toisen osakkeenomistajan huoneiston käyttämiseen.
- Ilmoitusvelvollisuus on laaja, ja sen ulkopuolelle jäävät lähinnä huoneiston maalaus- ja tapetointityyppiset työt (esimerkiksi pinnoitetyö on ilmoitusvelvollisuuden piirissä).
- Osakkeenomistaja vastaa siitä että työ suoritetaan hyvän rakennustavan mukaisesti ja aiheuttamatta haittaa tai vahinkoa.